Sähköasennuskilpailussa Sosnovy Borissa 27. - 30.11.2017

Esedun sähköalan opiskelijat Joona Tiihonen ja Simo Rautiainen olivat  27.-30.11.2017 Venäjällä Sosnovy Borin polyteknisessä ammattiopistossa sähköasennuskilpailussa. Matkastaan he kertoivat seuraavasti:

Maanantaina 27.11. lähdimme Mikkelistä sähköasennuskilpailuun, joka järjestettiin Sosnovy Borissa. Matkan aikana opettajat kertoilivat tarinoita ja välillä nukuimme. Ennen rajaa vaihdoimme eurot rupliksi. Rajanylitys Vaalimaalla meni nopeasti. Pysähdyimme Viipurissa syömään ja Viipurin torin parkkipaikalla babushka tuli myymään villasukkia mutta emme ostaneet niitä. Matka meni nopeasti Viipuriin asti.

Viipurin tori ja kauppahalli

Kun saavuimme Sosnovy Borin rajalle, odotimme siellä noin puoli tuntia, kunnes meitä tultiin vastaan. Ilman erillislupaa ydinvoimalakaupunki Sosnovy Boriin ei nimittäin pääse. Saavuimme noin klo 18 Sosnovy Boriin ja majoituimme oppilaitoksen asuntolaan, joka oli hieman karu verrattuna Suomen oloihin. Kävimme illalla syömässä Bor Barissa sekä kaupassa ostoksilla. Kaupasta ostimme hyvää suklaata. Illalla juttelimme Sashan ja muiden asuntolassa asuvien opiskelijoiden kanssa puoleen yöhön saakka. Vain Sasha osasi englantia ja toimi välillä tulkkina meidän ja muiden opiskelijoiden välillä. Sasha ja muut opiskelijat olivat todella mukavia.

Huoneemme asuntolassa

Tiistaina 28.11. menimme koulun ruokalaan aamupalalle ja tapasimme opettaja Deniksen. Denis oli tosi mukava ja osasi puhua suomea. Aamupalan jälkeen oli kierros koululla. Koulussa kummallista oli, ettei kaikilla käytävillä palaneet valot mutta hitsausluokassa ja putkipuolella oli uudenkarheat laitteet – paremmat kuin Suomessa! Koulukierroksen jälkeen menimme kokoushuoneeseen, jossa meillä oli tapaaminen venäläisten oppilaiden kanssa. Venäläiset kyselivät meiltä ja me heiltä kysymyksiä englanniksi. Välillä oli hankala ymmärtää kysymyksiä, mutta selvisimme kunnialla. Saimme myös tietoa, että venäläiset juovat pääosin pikakahvia sekä teetä. Tapaamisen jälkeen kävimme syömässä ja yllätyimme, että keiton ja salaatin jälkeen tuli vielä pääruokakin. Lounaan jälkeen meillä oli vapaa-aikaa. Meidän piti lähteä kaupunkikierrokselle autolla, mutta auton avaimet olivat kadonneet. Avainten etsinnän aikana juttelimme opiskelija Ivanin kanssa englanniksi. Ivan kertoi, että koululla on ilmainen kuntosali ja kaupungin kuntosaleilla alle 18-vuotiaat saavat alennusta kuntosalimaksuista. Ivan kertoi myös harrastavansa kehonpainoharjoittelua. Hän kertoi myös, että viime vuosina Sosnovy Borissa on remontoitu paljon taloja sekä  rakennettu uusia asuintaloja.

Joona, Simo sekä venäläiset opiskelijat

Auton avaimet eivät löytyneet ja päätimme lähteä kävellen kaupungille. Matkalla näimme hienon linnannäköisen lasten leikkipaikan, jossa kesällä lapset voivat mm. ajella polkuautoilla. Näimme myös kaupungintalon ja maistraatin sekä liikuntakeskuksen. Matkalla oli myös kylän vanha koulurakennus, joka on säästetty nykypäivään asti. Sosnovy Bor on rakennettu kylän paikalle aikoinaan. Kylän koulussa opetettiin sekä suomea että venäjää. Näimme lisäksi Tšernobylin ydinvoimaonnettomuudelle omistetun muistomerkin, jossa oli onnettomuudessa kuolleiden nimiä. Kävimme myös rannalla, josta näkyi Sosnovy Borin ydinvoimala sekä rakenteilla oleva uusi voimala. Palasimme asuntolalle taksilla, joka maksoi noin puolitoista euroa. 

Lasten leikkipaikka

Oikealla Sosnovy borin vanha ydinvoimala ja vasemmalla on rakenteilla oleva uusi voimala

Kierroksen jälkeen menimme vararehtori Elenan huoneeseen kahville. Kahvin kanssa oli tarjolla kaikenlaisia herkullisia keksejä ja konvehteja. Kahvin jälkeen menimme harjoittelemaan ohjelmointia seuraavan päivän kilpailua varten. Denis auttoi meitä, kun venäläinen opettaja kertoi kädestä pitäen ohjelmoinnista. Asiat olivat meille jo tuttuja, joten uutta ei paljon tullut. Sitten menimme syömään, minkä jälkeen tarkistimme, että kaikki meille varatut tarvikkeet ja välineet sähkökilpailua varten löytyivät kilpailupaikalta. Melkein kaikki tarvikkeet olivat erilaisia kuin Suomessa ja niiden toimintakin erosi hieman siitä, mihin olimme tottuneet. 

Onneksemme auton avain löytyi lopulta. Illalla katsoimme opettajan kanssa viimeiset vinkin kilpailua varten ja kävimme nukkumaan. 

Opettaja Risto ohjeistaa ja Denis auttaa

Keskiviikkona 29.11. söimme aamupalan klo 8, minkä jälkeen rehtori avasi sähköasennuskilpailun. Kilpailu pääsi alkamaan klo 9.15. Jo heti alussa meistä Simo tajusi, että tehtävä on liian haastava hänelle suhteutettuna kilpailuaikaan. Joonalla oli hiukan epäröintiä alussa, mutta sitten hän päätti tehdä tehtävän mahdollisimman nopeasti niin hyvin kuin pystyi. Ruokailun aikana Joona mietti, että saattaa ehtiä tehdä tehtävän annetussa ajassa, vaikka tiukille se menisi. Isoja virheitä ei kilpailun aikana tullut, mutta aikaa meni siihen, kun jotkin tarvikkeet loppuivat ja niitä täytyi pyytää lisää. Joona ei aivan ehtinyt tehdä tehtävää loppuun, eikä ehtinyt ohjelmointivaiheeseen. Simolla tehtävä jäi enemmän kesken. Kummankin työn laatu oli kuitenkin priimaa. Venäläiset, joita oli 3 – Sosnovy Borista, Svetogorskista ja Volhovista – saivat tehtävän tehtyä, mutta vain yhden opiskelijan työn ohjelmointi saatiin toimimaan ensimmäisellä yrityksellä ja toisen opiskelijan ohjelmointi toisella yrityksellä pienen korjauksen jälkeen. Kilpailun päätyttyä kävimme syömässä, minkä jälkeen oli palkintojenjako ja saimme molemmat kunniamaininnat sekä Pietarin kuvaopaskirjat. 

Venäläinen opiskelija ja Simo kilpailemassa

Joona kilpailemassa

Simo

Denis ja vararehtori Elena palkintojenjaossa

Torstaina 30.11. lähdimme aamupalan jälkeen klo 8.45 kotimatkalle. Matkalla pysähdyimme huoltoasemalle kahville ja jäätelölle. Matkalla satoi lunta. Viipurissa menimme lounaalle kellariravintolaan, jonka keitot olivat suussasulavia. Kävimme tuliaisostoksilla Karusel-kauppakeskuksessa. Venäjän tullista pääsimme nopeasti läpi mutta Suomen tullissa aikaa meni hieman enemmän. Yhteensä rajanylityksiin meni noin tunti, mikä on todella vähän. Saavuimme takaisin Mikkeliin noin klo 18 Suomen aikaa.

Vaikka matka olikin joiltain osin haastava ja olosuhteet välillä karut, olivat venäläiset todella mukavia. Vaihdoimme opiskelijoiden kanssa mm. Instagram-tilit ja Sasha laittoi meille vielä jälkikäteenkin viestiä. Ruuat olivat hyviä ja hienosti laitettu esille. Ammatillisesti opimme käyttämään joitakin uusia työkaluja ja välineitä.