perjantai 13. maaliskuuta 2020

Dublin, Raheny

Näin on 4 viikon reissu taputeltu! Rinkka pakattu ja aamulla suunta kohti lentokenttää. Täällä alkaa Coronan vaikutukset näkyä joka puolella, joten tämä on täydellinen aika matkata kotiin. Neljä viikkoa on mennyt nopeasti! Asuminen ja liikkuminen täällä Dublinissa ei ole ollut kallista ja hyvin on rahat riittänyt. Itselle ei ole Dublinin maisemat riittäneet, vaan olen matkustellut myös muualla. Kävin muun muassa Galwayssa katsomassa The Clifs of Moher. Aivan mahtavat!! Mutta matkustaminen Irlannissa ei ole persaukisille, joten pelkän apurahan voimin ei maata oteta haltuun. Maa on kuitenkin tavattoman kaunis, joten kannattaa sijoittaa vähän ylimääräistä! Olen myös päässyt tutustumaan Irlantiin, sen kulttuuriin ja ihmisiin hieman paremmin. Vaikka Irlanti on osa Euroopan unionia ja olevinaan hyvinvointivaltio, on se hyvin kaukana Suomen tasosta. Täällä koulussa opetetaankin miten hyvällä mallilla Skandinavian koulutus ja sosiaali- uolto ovat. Ja hyvästä syystä! Olen täällä oloni aikana oppinut, että Irlanti oli konkurssin partaalla joitain vuosia sitten. Se joutui ottamaan suunnattoman lainan, mitä se nyt maksaa takaisin. Tämä estää maan kehityksen ja on johtanut terveydenhuollon ja sosiaalihuollon vaikeuksiin. Tämä näkyy muun muassa siten, että orvoksi jääneet lapset joutuvat joskus kadulle, sillä lastensuojelulla ei ole resursseja huolehtia heistä. Toisena suurena erona Suomeen on uskonto ja sen vaikutus maan kehitykseen. Irlannissa pääuskonto on katotilaisuus ja se näkyy vahvasti katukuvassa. Täällä lasten lukumäärä perheessä on Euroopan suurimpia. On mielenkiintoista nähdä, miten niin paljon Suomen kaltainen pieni valtio voi olla niin erilaisessa kehitysvaiheessa. Olen hyvin kiitollinen tästä matkasta ja kokemuksesta! Näen taas rakkaan kotimaani täysin uusin silmin ja arvostan sitä entistä enemmän. Irlanti tulee aina olemaan sydämessäni ja vaikka maa onkin kehityksestä jäljessä, ovat sen ihmiset hämmästyttävän ystävällisiä ja suurisydämisiä. Kiitos Irlanti!! ❤